torstai 21. helmikuuta 2013

Ihmisten ymmärrys ja ystävällisyys

Kuten olen aiemminkin kertonut, Neo ja Osku rähisevät vastaan tuleville koirille. Neolle tämä on ollut suuri ongelma jo pidemmän aikaa ja sitä on treenattu ongelman alusta asti hyvin vaihtelevin tuloksin. Neo on jo pentutestauksen mukaan hyvin dominoiva ja tämä näkyy myös Neon käytöksessä selvästi - variskin toisten koirien kanssa. Neon "täytyy" saada olla pomo ja muiden täytyy alistua, muuten Neo selvästi haastaa vastustajansa. Tätä tapahtuu siis myös lenkille toisten koirien tullessa vastaan. Neo tuijottaa ja haastaa. Jos saan tujiotuksen katkeamaan ja lähestymme vastaantulijaa rauhallisesti ja kontaktissa, viimeistään toisen koiran kohdalla Neo syöksyy päin ja alkaa uhitella. Viime aikoina Neo on alkanut oppimaan tästä käytöksestä pois ja on alkanut kuuntelemaan minua paremmin. Tietysti tämäkin on erittäin vaihtelevaa mm. toisen koiran reagoinnista ja Neon yleisesti mielentilasta. Onnistumisia ja epäonnistumisia siis on takana paljon.

Eilen illalla olimme normaalisti iltalenkillä. Vastaan tuli keski-ikäinen mieshenkilö oman pienikokoisen koiransa kanssa. Neo ja Osku aloittivat perinteisen rähinänsä, joka oli pahempi kuin pitkiin aikoihin. Parhaani mukaan yritin saada tilanteen haltuun ja koirat kuuntelemaan. Aivan meidän kohdallamme vastaantullut mieshenkilö pysähtyi ja haukkui meidät, minut ja koirat, aivan täysin! Sain kuulla olevani tyhmä, osaamaton ja ettei minulle olisi koskaan koiria saanut antaakaan. Lisäksi koirani ovat hulluja, agressiivisia ja täysin yhteiskuntakelvottomia, eivätkä ne saisi olla olemassa. Lopuksi mies kehotti minua viemään koirat piikille, koska ihmisten ilmoilla nämä eivät saisi enää olla.

Olin täysin tyrmistynyt! Miten kukaan ihminen voi sanoa tuollaista, varsinkaan tuntematta minua tai koiriani yhtään? Miten kukaan voi olettaa, että on minkäänlaista oikeutta sanoa vastaavaa kenellekään ihmisille ilman syytä?

Täysin isku vasten kasvoja. Tuo remmirähinä on ainut ongelma kummankaan koirani kanssa, muuten ne ovat erittäin ihmisrakkaita, tottelevaisia ja loistavia ystäviä. Miten kukaan voi mitätöidä tämän puheillaan..

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Pojat temppukoulussa

Tamminäyttelyn jälkeen ollaan eletty melkoista hiljaiseloa - mitään näyttelyitä, kokeita yms. ei ole oikeastaan tiedossa mihin vielä pitäisi enemmissä määrin treenailla. Keväälle on kuitenkin ohjelmassa useammat Match Show:t, Neolle tokokoe ja kesällä meillä alkaa myös näyttelykausi shelttipoikien kanssa. Kauhean monet näyttelyt tuskin on listalla, mutta ne tiedetään sitten tarkemmin lähempänä kesää. Myös Osku saattaa viimeinkin päästä tokokokeeseen, jos treeneissä tarpeeksi intoa löytyy.

Koska itse en ole jaksanut tokoa juurikaan treenailla, ovat pojat päässeet lenkkeilemään enemmissä määrin ja tekemään erilaisia temppuja ja opettelemaan tietenkin uusia. Jonkinlaista aktivointia siis kuitenkin molemmille on tarjolla - muuten hyppisivät seinille. Itse olen vielä ollut viime päivät sairaana, joten nämä pienet treenijutut on olleet myös minulle parempi vaihtoehto, kun lenkille ei ole oikein päästy.

Neo on saanut muutama vuosi sitten lahjaksi itselleen Nina Ottossonin älypelin.



Tämä älypeli on ollut tosi mukava, paitsi että Neon ongelmanratkaisut on lähinnä hillitöntä raapimista - jos namit ei löydy heti niin Neo alkaa käyttämään voimaa.. Joudun siis pitämään tuota lautaa koko ajan käsillä paikallaan, muuten se on tod.näköisesti seinässä tai jossain muualla. Pitäisi ihan video kuvata tästä bordercollien ongelmienratkonnasta..

Osku sai tänään testailla toista kertaa elämässään tätä peliä. Ja voi miten suuri ero Oskun ongelmanratkaisulla on Neon tapaan! Osku haistelee tosi paljon, käyttää nenää ja pientä päätään miettimiseen aivan mahdottomasti. Osku myös hoksaa nopeasti miten palat siirretään, jotta namit löytyvät. Kun osaa siirtää yhden, myös hoksaa käyttää samaa taktiikkaa seuraavan palan kohdalla. On se niin fiksu :) Lisäksi ollaan opeteltu muutama temppu mm. ryömiminen. Neo hoksasi välittömästi jutun juonen!

Jos meillä ei treenata, liikuta ja touhuta, niin poijat kyllä keksii tekemistä itse. Ne alkaa painia, kiusata toisiaan tai parhaassa (pahimmassa) tapauksessa kiusaavat minua tai tuovat koko lelukorin sisällön minun eteen.


Minun poijjat <3